Koulu ylikuormittaa minut, joten oli pakko laittaa asiat aikuisten tärkeysjärjestykseen ja

Eilen ja tänään katsoimme niitä viime aikoina tehtyjä dokkareita. Kaikki onnistui töissään loistavasti. Vaivaa oli nähty, haastateltavat saatu puhumaan ja hienoja näkökulmia löydetty. Itse sain todella hyvää palautetta, joten olen tyytyväinen. Toki olin tyytyväinen työhöni jo omasta puolestanikin. Nyt pitäisi sitten vaan siirtyä seuraavaan hommaan.

Videokamerakuume vain kasvaa tehtävä tehtävältä. Haluaisin tehdä dokumentin mummosta. Se olisi aika mukava muisto isälle, hänen sisaruksilleen ja meille lapsenlapsille. Puhumattakaan siitä, että mummo ja mummon suuri toteutunut unelma olisivat ikuistamisen arvoinen asia. Muutenkin olisi kivaa kuvailla kaikkea. Kamerasta itsestään ei vaan ole kauheasti iloa, pitäisi saada myös jonkinlainen editointiohjelma. Yksinkertaisen sellaisen voisi toki saada netistä, edittejä on jonkin verran saatavana ilmaisina. Luultavasti ostankin kameran viimeistään kesätöissä tienatulla omaisuudellani (nyt saa nauraa).

Mies tulee ihan pian. Kivaa, ei olla nähty taas pariin viikkoon. Saan haleja ja pusuja koko viikonlopun! Jipii! asettaa itseni käsityöarestiin. Se tarkoittaa, etten saa tehdä käsitöitä enkä askartelua (Paitsi äitienpäiväkortin tein oppitunnilla! Hähää!) ainakaan ennen kuin keskiviikon tentti on ohi. Saa nähä joudunko antamaan itselleni armoa viikonloppuna. Ehkä sitten, jos jaksan lukea reippaasti. Olen jo sivulla 70! Tai oikeastaan vasta. Eilen nukahdin kirjan ääreen ja olin koko illan ihan pöllämystynyt.