Tämä
on ollut hyvä päivä. Eikä vähiten siksi, että edellisessa viestissä
valittamani paniikki opintopisteiden riittämättömyydestä on turha. Opon
kanssa jutellessa kävi ilmi, että olen jopa hieman edellä tämän hetken
tavoitepistemäärästä. Jos otan nyt syksyllä kahdesta mahdollisesta
opintokokonaisuudesta suuremman, saan huolehtia ensi keväänä vielä
vähemmän. Kerrassaan hieno motiivi!
Tästä innostuneena jaksoin myös tiskata, siivota, pyykätä ja käydä
asioilla. Nyt on siisti koti ja jääkaapissa ruokaa ja Havrix-rokote
odottamassa terveydenhoitajakäyntiä. Kaukomaa siintää siis jo hieman
konkreettisempana mielessä. Lähtöön on vielä parisen kuukautta.
Pitääkin selvittää pian saanko pitää matkablogia siellä.
Tämän viikonlopun vietän ihan yksin, kun Mies keskittyy tärkeään
kokeeseen omissa oloissaan. Huomenna ajattelin mennä jumppaan ja
venyttelyyn, koska ne pitää lemppariohjaajani. Sen lisäksi ompelukone
on ystäväni. Työhön kuuluu yksi vähän haastava nauha, toivottavasti
saan sen kiinni ongelmitta. Kangas on muutenkin erilainen kuin mikään
aikaisemmin ompelemani kangas, joten jännittää. Taidankin leikata osat
valmiiksi jo tänään, niin huomenna saa vain suristella.
Katsoin tänään jo toista kertaa Pirjo Honkasalon palkitun dokumentin
Melancholian kolme huonetta. Jos et ole vielä nähnyt, suosittelen
katsomaan. Ajattelemisen aihetta.
perjantai, 29. syyskuu 2006
Kommentit