Yritin
ruuvata värejä suunnilleen kohdalleen. Kuvassa on siis kaksi 50g kerää
Fritids Garnin nättiä vihreää. (Miksi ostaa muuta, jos voi ostaa
lempiväriään? :D ) Ja vitosen virkkuukoukku myös, koska äidin
enimmäkseen pitsiliinoja virkanneet koukut oli liian pieniä tähän
hommaan.
Novitan ohjeella aloitin perjantaina kömpelön väsäilyni. Heti kärkeen pistin omiani, koska en osannut aloittaa sillä tavalla kuin ohjeessa käskettiin. Niinpä tein seitsemästä ketjusilmukasta lenkin ja virkkasin ne 15 kiinteää silmukkaa siihen. Aluksi piposta meinasi tulla nukenpäähine, koska eripaksuisesta langasta ja koukusta huolimatta noudatin ohjetta kirjaimellisesti (pieniä mokia lukuunottamatta, kun en tajunnut homman jujua ihan heti). Purkasin sitten sen verran, että pääsin takaisin lisäyksiin ja tein niitä vielä muutaman kierroksen niin, että silmukoita oli lopuksi 80. Edelleen piposta tuli vähän nafti (josta otsikko, pään sisäpuolelta täällä ollaan oltu hyvinkin rentoja, koska käsityöt on asia josta en jaksa ottaa painetta), joten lahjoitin sen pikkuveljelle. Maanantaina käy kulku uudelleen lankakauppaan ja työn alle tulee uusi pipo paremmalla ymmärryksellä tehtynä. :) Tässä kuitenkin lopputulos, josta kehtaan taas olla melkoisen ylpeä:
Novitan ohjeella aloitin perjantaina kömpelön väsäilyni. Heti kärkeen pistin omiani, koska en osannut aloittaa sillä tavalla kuin ohjeessa käskettiin. Niinpä tein seitsemästä ketjusilmukasta lenkin ja virkkasin ne 15 kiinteää silmukkaa siihen. Aluksi piposta meinasi tulla nukenpäähine, koska eripaksuisesta langasta ja koukusta huolimatta noudatin ohjetta kirjaimellisesti (pieniä mokia lukuunottamatta, kun en tajunnut homman jujua ihan heti). Purkasin sitten sen verran, että pääsin takaisin lisäyksiin ja tein niitä vielä muutaman kierroksen niin, että silmukoita oli lopuksi 80. Edelleen piposta tuli vähän nafti (josta otsikko, pään sisäpuolelta täällä ollaan oltu hyvinkin rentoja, koska käsityöt on asia josta en jaksa ottaa painetta), joten lahjoitin sen pikkuveljelle. Maanantaina käy kulku uudelleen lankakauppaan ja työn alle tulee uusi pipo paremmalla ymmärryksellä tehtynä. :) Tässä kuitenkin lopputulos, josta kehtaan taas olla melkoisen ylpeä:
Pian
minulla on varmaan sata virkattua pipoa, kun tuo jälki niin kovasti
miellyttää. Nopeaakin oli touhu. Olen mielessäni kehitellyt virkattuja
lapasia, mahtaisivatko onnistua?
Kommentit