Lankakaupassa
oli tänään myyjänä pieni mummo, joka kiipesi ruskean sadan gramman
vyyhdin ylähyllyltä nopeammin kuin ehdin sanoa, että voisin kyllä
kiivetä sen sieltä itsekin, sata vuotta nuorempi kun olen. Ensimmäisen
pipon sadan gramman lankasatsista jääneestä vihreästä tulee raita. (Ja
tiedän jo, millainen seuraavasta piposta tulee, kun ruskeaa jää
jäljelle. ;) )
Koin lieviä vaikeuksia keriessäni vyyhteä kerälle. Melkein koko Oprah-jakso meni siihen, kun pujotin kerää vyyhdin alta, päältä ja välistä. Näköjään tämä uuden opettelu on taas jatkuvaa oivaltamista yksinkertaisimmissakin asioissa. Seuraavalla kerralla osaan tuonkin jo fiksummin.
Ehdin virkata pipoa reilun viiden sentin kiekon ennen saunaan menoa. Enää muutama sentti, niin minulla on kipa. (Tällä hetkellä ei kyllä pitäisi olla oivalluksesta ilahtuneen huvittunut. Tuomitsen Israelin Libanoniin kohdistamat sotatoimet jyrkästi. Harmi, ettei mielipiteelläni ole juuri merkitystä, en voi muuttaa asiaa. On se kummallista, että joku valtio voi pommitella tämän tästä milloin mitäkin naapuriaan ja kohdella kokonaista kansaa ihmisoikeuksia loukkaavasti vuosikymmeniä, eikä sille voida mitään. Vuosituhannen vaihteessa en olisi uskonut, että tulen omana elinaikanani kokemaan kolmannen maailmansodan, mutta siltä se nyt pahasti näyttää. Itsekäs toive, mutta toivottavasti se ei tule tällä kertaa Eurooppaan. Eihän tämä kaikki tietysti suoraan uskontoon - ja sitä kautta kipaan - liity, mutta tulipahan vaan mieleen. Miten sainkaan jutun käännettyä käsitöistä maailmanpolitiikkaan? Ne ovat kylläkin kaksi kiinnostavinta asiaa elämässäni tällä hetkellä. Voisin kirjoittaa aiheesta vaikka kuinka. )
Koin lieviä vaikeuksia keriessäni vyyhteä kerälle. Melkein koko Oprah-jakso meni siihen, kun pujotin kerää vyyhdin alta, päältä ja välistä. Näköjään tämä uuden opettelu on taas jatkuvaa oivaltamista yksinkertaisimmissakin asioissa. Seuraavalla kerralla osaan tuonkin jo fiksummin.
Ehdin virkata pipoa reilun viiden sentin kiekon ennen saunaan menoa. Enää muutama sentti, niin minulla on kipa. (Tällä hetkellä ei kyllä pitäisi olla oivalluksesta ilahtuneen huvittunut. Tuomitsen Israelin Libanoniin kohdistamat sotatoimet jyrkästi. Harmi, ettei mielipiteelläni ole juuri merkitystä, en voi muuttaa asiaa. On se kummallista, että joku valtio voi pommitella tämän tästä milloin mitäkin naapuriaan ja kohdella kokonaista kansaa ihmisoikeuksia loukkaavasti vuosikymmeniä, eikä sille voida mitään. Vuosituhannen vaihteessa en olisi uskonut, että tulen omana elinaikanani kokemaan kolmannen maailmansodan, mutta siltä se nyt pahasti näyttää. Itsekäs toive, mutta toivottavasti se ei tule tällä kertaa Eurooppaan. Eihän tämä kaikki tietysti suoraan uskontoon - ja sitä kautta kipaan - liity, mutta tulipahan vaan mieleen. Miten sainkaan jutun käännettyä käsitöistä maailmanpolitiikkaan? Ne ovat kylläkin kaksi kiinnostavinta asiaa elämässäni tällä hetkellä. Voisin kirjoittaa aiheesta vaikka kuinka. )
Kommentit