Näihin aikoihin on tapana tehdä jonkinlaista välitilinpäätöstä elämässä, niin minäkin.
2006:
- Kolmas
ja kiireisin opiskeluvuosi. Kevät meni uuden innostuksen vallassa,
mutta syksyyn tultaessa mieli paloi taas entisiin lempihommiin. Nyt on
kuitenkin kaikki sähköiset mediat hallussa, voin toimitella missä
formaatissa tahdon.
- Tein pitkästä aikaa oman alani töitä ja sain palkkaakin. Työ myös loppui minusta riippumattomista syistä harmittavan lyhyeen.
- Suhde Mieheen kukoisti, näin kliseisesti ilmaistuna. Joskus vähän pelottaakin kuinka paljon voi toisesta ihmisestä välittää.
- Matkustin ensimmäistä kertaa Euroopan ulkopuolelle. Pieni pala sydäntä jäi Lähi-Itään kerralla.
- Pieni asia maailmalle, mutta suuri mielenterveydelleni ja itsetunnollenikin: opin virkkaamaan!
- Aloitin liikuntaharrastuksen, joka tosin jäi loppuvuodesta matkojen ja muiden kiireiden takia.
- Viimeinen opiskeluvuosi alkaa. Pitäisi valmistua jouluksi.
- Toinen Palestiinanreissu on edessä heti ensimmäisellä neljänneksellä.
- Koulun puolesta on tulossa myös pitkä työharjoittelu. Saisinpa näyttää mitä osaan ja jalkaa oven väliin.
- Tänä vuonna pääsemme toivottavasti Miehen kanssa muuttamaan saman katon alle. Sitä odotan tältä vuodelta ehkä eniten. Samalla tietysti toivon, että tämä suuri muutos vaikuttaa meihin ainoastaan positiivisesti.
- Jumppaan voisi taas hätistää itsensä.
En ole kertonut vielä mitä sain joululahjaksi. Uskon että se kiinnostaa kaikkia, kolmas listaus kehiin siis.
- Sain ruskeita syviä ja valkoisia matalia Teema-lautasia sekä merensinisiä Kartioita neljälle.
- Lisäksi mummu antoi minulle ja Miehelle punakukkaiset Primavera-kulhot, jotta muistaisimme syödä puuroa.
- Isä yllättipyllätti, sain liian hyvän Panasonicin digikameran. Nyt pitää oppia ottamaan niin hyviä kuvia, että kameran kaikista hienoista ominaisuuksista on hyötyä. Sen voisi melkein lisätä tuonne tämän vuoden haave- ja tavoitelistaan.
- Yksi
käärepaperi paljasti Strömsö-kirjan. Ja minä kun en tiennyt, että
kukaan perheenjäsen edes tietää, että tykkään sarjasta. Harmi, että
sarja meni telkussa digipuolelle. Onneksi pahimpaan ikävään voi nyt
selata kirjaa.
- Mies osti minulle esineen, josta olen kauan haaveillut, nimittäin suihkuradion. Nyt ei tarvitse suihkiessa kuunnella pelkkää veden lorinaa, eikä laulaa yksin. Huippua! Radio on kaiken lisäksi paljon riemukkaampi kuin olisin villeimmissä haaveissanikaan kuvitellut. Se on ankka, jonka voisi kylpyammeessa ottaa mukaan kellumaan. Kun se on päällä, minusta tuntuu, että puhuja ja laulaja on tuo keltainen ankka. Olen ollut hurjan innoissani sen kanssa monta päivää! :D
Joululoma on ollut ihanan rentouttava - mutta edessä onkin aika tiukka tammikuu. Paljon isoja rästihommia on tehtävänä, ja niiden lisäksi pitäisi saada opinnäyte töytäistyksi alkuun. En ole kovin hyvä itsekurissa, mutta nyt sitä pitäisi löytyä reilusti. Ryhtiä, nainen!
Kommentit