Vietin viikonlopun Miehen vanhempien mökillä. Matkaa on vain reilu sata kilometriä, mutta maisema on silti ihan erilaista kuin täällä meillä. Porojakin pääsin pelottelemaan pois pihasta heti vierailun ensihetkinä. Voin lämpimästi suositella sitä tilaisuuden tullen kaikille, jotka eivät ole koskaan juosseet poron perässä huutaen. Se on lystiä! Tässä kolmihenkisen lauman johtaja, joka pian kuvan ottamisen jälkeen sai lähdöt. Olivat seuraavana aamuyönä käyneet kostoksi papanoimassa melkein mökin portaille (joka ei ole kuvassa näkyvä rakennus).
Kesän
kuumin viikonloppu sisälsi kirjaan syventymistä ja yleistä venymistä
laiturille asetetussa aurinkotuolissa. Illalla silmä lepäsi tässä
maisemassa soijamakkaroideni tiristessä nuotiolla.
Kotiin lähtiessä pistäydyimme Vihreällä pysäkillä,
jossa on tavallisten matkamuistokrääsäkauppojen lisäksi Pentikin
tehtaanmyymälä. Olen viime aikoina alkanut lämmetä Pentikin astioille,
kun valikoimaan on tullut muutakin kuin pirttipöydän kattaukseen
sopivia astiastoja (ei sillä, että minulla olisi mitään pirttipöytiä
vastaan). Paikalla oli myös Anu Pentikin myyntinäyttely, käsittääkseni
samaa tai samantyyppistä tavaraa kuin mitä hänellä on tällä hetkellä
esillä Retretissä.
Vaikka en yleensä raaski maksaa ihan näin paljon pienestä
koristelautasesta, tätä en vaan voinut ohittaa. Yksi kauneimmista
koskaan näkemistäni esineistä. Olen avannut sen suojapaperikääröstä jo
moneen otteeseen vain ihaillakseni sitä hetken ja kääriäkseni sen
sitten takaisin.
Kommentit