Äitini oli fani jo Kirkan uran alusta, itsellenikin nuo 60-70-luvun taitteen meiningit tulivat tutuiksi äipän säästämistä Suosikki-lehdistä, joista suurin osa Kirkan kuvista tosin oli leikelty parempaan talteen. Muutama miehen iskelmä on minullekin hyvin tuttu ja rakas.
Tässä yksi niistä.
Kuin helmi, kyynel kiiltää ja suru mieltäs viiltää
Mitään ennalleen en saa, voin vain olla, ymmärtää
Lohduttaa yön valvottamaa
Jos menneen muuttaa voisin niin hänet sulle toisin
Hänet kaikkein rakkaimman voin vain olla rinnallas
Lohdutan yön tummenevan
Anna käsi niin mä kanssas kuljen, yli pahan päivän näytän tien
Syliin sinut hellin suukoin suljen, suruistasi kauas turvaan vien
Anna käsi niin mä kanssas kuljen, yli pahan päivän näytän tien
Syliin sinut hellin suukoin suljen, suruistasi kauas turvaan vien
Näin suru saapuu hiljaa, se tulee, leikkaa viljaa
Eikä tiedä milloinkaan, kuka meistä kutsutaan vuorollaan, ei kohtaloaan
Kuin helmi, kyynel kiiltää ja suru mieltäs viiltää
Mitään ennalleen en saa, voin vain olla, ymmärtää, lohduttaa yön valvottamaa
Anna käsi niin mä kanssas kuljen, yli pahan päivän näytän tien
Syliin sinut hellin suukoin suljen, suruistasi kauas turvaan vien
Anna käsi niin mä kanssas kuljen, yli pahan päivän näytän tien
Syliin sinut hellin suukoin suljen, suruistasi kauas turvaan vien
Kommentit